Ensimmäinen etappi

Rajalan Ambassador-kisa on käynnissä ja takana on kisan ensimmäinen etappi. Kisaan oli 300 hakijaa, joista 20 valittiin jatkoon, ja pudotuspeli alkaa, kunnes 5 on jäljellä. Vai miten se menikään… Joka tapauksessa tsempata pitää, että kovassa porukassa pärjää. Ensimmäisen päivän tehtävinä oli

1. Potrettikuva itsestä ja sen käsittely

Tämä on monelle naiselle vaikea tehtävä. Siis kuva itsestä. Ja yli 50-vuotiaalle naiselle todella vaikea, jotakuinkin mahdoton. Päätin kuitenkin, että ikä saa näkyä kuvassa, ja jokainen juonne kasvoissa on ansaittu, eikä niitä tarvitse siloitella. Paljoa… Mallinohjaus sujui Petrin antamien ohjeiden mukaan  mielestäni hyvin, ja mallin kanssa kontakti oli suorastaan telepaattinen.
Kuva on otettu kamera jalustalla ja kameran ajastimella. Peiliä ei ollut käytössä, eikä avustajaakaan. Onneksi oli kuitenkin käytettävissä kaksi Elinchromen studiovaloa ja heijastin.  Hiusvalo olisi saanut olla osumatta poskelle, mutta koska olin muuten tyytyväinen kuvaan, en lähtenyt enää säätämään.

Aivan  mahdotonta oli valita värikuvan ja mustavalkoisen välillä, joten laitoin molemmat. Kumman olisit itse laittanut?

Kamerana Nikon D4s, ja putkena Nikkor AF-S 85mm f/1.4G ISO 100, f/8.0, 1/100s

2. Valo ja varjo

valo ja varjo
Tämä kuva oli heti mielessä, kun näin tehtävän. Vasta myöhemmin katsoin esimerkkikuvat ja huomasin, että ehkä nämä kaihtimet ovat aika kulunut juttu. Mutta tehokkaat kuitenkin, vai mitä? Sama kamera, sama putki, mallina tyttäreni. Tyttärelleni annoin ohjeeksi laittaa 50-luvun meikin, ja yllättäen hänellä ei ollut mitään aavistusta miten sillon meikattiin. No tietty, onhan siitä jo kuitenkin kohta 70 vuotta aikaa, miten se ei itselle tunnu kuitenkaan niin kaukaiselta.

Yllättävän vaikeaa oli saada valot ja varjot näkymään kasvoilla juuri oikein, tai näkymään ylipäätään. Malli oli kiltti ja kärsivällinen, ja lopulta saatiin kuvia, joihin molemmat olivat tyytyväisiä!

Nikon D4s, Nikkor AF-S 85mm f /1.4G ISO 100, f/6.3, 1/200s

3. Luontokuva

Auringonkukkia yölläKeli tammikuisessa Suomessa ei ole useinkaan kovin otollinen luontokuvaukselle. Asun Nurmijärvellä, ja täällä on hienoja paikkoja kuvattavaksi, mutta tasaisen harmaa taivas ei kyllä suosi kuvaajaa. Kävin Myllykoskella kuvaamassa yhtenä päivänä, mutta en ollut tyytyväinen otoksiin. Torstai-illaksi luvattiin selkeää, joten ei muuta kun töiden jälkeen kamera ja jalusta kyytiin ja kuvaamaan. Aiheena auringonkukat tähtitaivaan alla. Näitä auringonkukkia piti kuvata jo kesällä, mutta aina kun valo oli hyvä, oli paikalla muita kuvaajia, enkä halunnut mennä sekaan.  Nämä jäivät kuitenkin mieleeni, ja päätin, että alkaa olla viimeiset hetket kuvata niitä. Kova tuuli vähän häiritsi, ja kuvaan tuli liike-epäterävyyttä, mutta onneksi tärkein kukka on kuitenkin terävänä.

Nikon D4s, Nikkor AF-S 14-24mm @14mm f/2.8G ISO 1000, f/6.3, 10 s

Jos haluat nähdä lisää kuviani, käy kurkkaamassa Facebookissa tai seuraa tiliäni Instassa