Henkilöiden kuvaamisesta

Maiseman, kasvien, esineiden, pintojen tai vaikkapa valon piirteiden kuvaaminen on toki mielekästä hommaa, mutta äkkiä sitä havahtuu kyllästymisen partaalle, sillä ne eivät puhuttele samalla tavalla kuin ihmisen katse. Ajattelin tällä kertaa puida henkilökuvaamiseen liittyvistä lähestymistavoista.

DSC_4194

Satut löytämään itsesi juhlista, ja olet ottamassa kuvaa toisesta – mikä on toimintamenetelmäsi? Kysytkö häneltä kiltisti, että saatko ottaa hänestä kuvan ? Lisäät vielä: ”Ei, ei ole menossa facebookiin, kunhan huvikseni vain räpsin” VAI oletko tottunut ottamaan kuvan sen enempää mukisematta jatkaessasi matkaa ?  Olen itse tottunut kulkemaan näiden kahden skenaarion välitilassa, missä oikeanlainen harkintakyky auttaa kuhunkin käsillä olevaan hetkeen. Asia ei myöskään ole niin mustavalkoinen, kun tilanteeseen sisällytetään lakitekniset kysymykset kuvaamisesta ja kuvien julkaisusta. Harvemmin kuvaus- tai julkaisulupaa tarvitaan kuitenkin julkisissa tiloissa taltioidessa, kunhan kuva pysyy hyvän maun puitteissa.

DSC_3831

 

DSC_4162

P1030913 P1040176

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kiinnostavinta esittämässäni kysymyksessä on kuitenkin kuvaajan valinta, jolla on merkittävä vaikutus itse kuvateoksen luonteeseen. Hienovaraisen pyytelemätön kuvaustyyli palkitsee normaalisti autenttisemmalla tilanteen vangitsemisella kuin formaalimpi tapa kuvata kameraan havahtunut ja itsetietoisempi kohde, joka liian usein pyrkii heijastamaan sellaisen kuvan kuin toivoisi omasta itsestään nähtävän. Jälkimmäisen ilmestys on tavallaan siis fuulaa mitä tulee henkilön normaaliin toimintaan (joskin täysin hyväksyttyä), ja on erikoista miten paljon psykologista merkitystä kameran läsnäololla on ihmisen olemukseen. Tämä on tietenkin kulttuurisidonnainen asia, ja monet länsimaisten sisältöjen ulkopuolella elävät yhteisöt ovat varmasti immuuneja ilmiöön. Ihmisestä otettu kuva osataan tulkita hyvin intuitiivisesti, ja reseptorimme huomioivat monia yksityiskohtia henkilön sen hetkisestä olemuksesta. Silmien sanotaan olevan portti ihmisen sieluun. Nykyaikaiset tieteelliset tutkimuksetkin tukevat kyseistä seikkaa: esimerkiksi myötätuntoa, neuroottisuutta tai luotettavuutta voidaan arvioida nykyaikaisten menetelmien avulla.DSC_4211DSC_4141DSC_4927Kuvaajalla on myös mahdollisuus ja käytännön pakko vaikuttaa suoraan kuvauskohteeseen, jos tämä tiedostaa olevansa kuvattavana. Funktio on väistämätön ja korostuneempi muotokuvauksessa, mutta vuorovaikutusta ei kannata aliarvioida muissakaan tilanteissa. Kuva on kohteen ja kuvaajan yhteinen tarina. Yleensä sen haluaa pitää miellyttävänä, mutta pystyn kuvittelemaan tilanteita, jolloin sen ei tarvitse olla niin, saadakseen haluamaansa. Huono esimerkki tästä ovat paparazzit, jotka voivat keinoja kaihtamatta saada julkisuuden henkilöt raivon partaalle. Valokuvaaja voi kuitenkin myös hyödyntää sosiaalisia taitojaan ja valmiuksiaan (kuten NLP:tä tai lahjontaa) esimerkiksi taiteellisiin tarkoituksiin, jolloin mallia ja taustaa voitaisiin sovittaa fiksummin omaan visioon.

_IGP2748DSC_4132DSC_3856

Itselleni mallien käyttö kuvissani saattaa ollakin se seuraava askel, sillä visuaalinen silmäni kaipaa kovasti virikkeitä tuoda sellaisia tunnelmia, joita ei muutoin ole mahdollista toteuttaa. Kuten alussa viittasin: postikorttimaisemat ovat hienoja, mutta yleisesti ottaen mikään ei voita mysteeriä, jonka ihmisen katse piilottaa taakseen. Luokittele minut vaan humaNistiksi, jos niin haluat.

Ilkka Peltola

Ilkka on kuvannut 10–vuotiaasta lähtien vanhemmilta käsiinsä saamalla videokameralla ja 15-vuotiaasta asti ottanut hieman taiteellisempia valokuvia. Hän sanoo valokuvauksessa parasta olevan eräänlainen latautuneisuus, jolloin parhaimmassa tapauksessa päätyy niin sanottuun flow-tilaan. Ilkka arvostaa laadukasta ja suunniteltua tarinankerrontaa ja pyrkii vaikuttamaan tuotoksillaan asenteisiin sekä tapoihin. Hän haluaa näyttää, että maailmaa voi muuttaa ja se kaikki alkaa itsestä käsin. Elämässä Ilkan mielestä tavoitteellista on tiedostaa nykyajan haasteet sekä globaalilla että ruohonjuuritasolla. ”Hyvä kuva ja sisältö välittää hienosti hetken tunnelman ja on dynaaminen tai tasapainoinen, kontekstiltaan sellainen mikä herättää tunnetta. Ajaton. Tilanteeseen nähden hyvin mietitty tai vaistonvarainen.”